Potilastapaus 6.

Kohteeseen saapuminen, potilaan kohtaaminen ja ensisilmäys potilaaseen:

Potilas kohdataan klo 16:34. Kerrostaloasunnon oven tulee avaamaan potilaan mies. Potilas on nuorehko nainen, joka makaa urheiluvaatteissa hikisenä olohuoneen lattialla, huivi silmillään. Potilas vastaa tervehdykseen ja puhutteluun selkeästi ja asiallisesti. Iho on lämmin ja hikinen. Radiaalispulssi tuntuu tasaisena, tiheänä ja voimakkaana.
[Eteenpäin]

Kohteessa kysymättä kerrottua, 112 soittamisen pääasiallinen syy:

Potilas kertoo, että oli juuri lähdössä lenkille, kun voimakas päänsärky alkoi. Hän kertoo nähneensä kummallista väreilyä näkökentässä ennen kuin särky alkoi. Mies päätti soittaa hätänumeroon, koska potilaan päänsärky ei ollut lähtenyt helpottamaan Buranalla ja levolla.
[Eteenpäin]

Ensiarvio:

Tee päätös:

• Tarvitaanko hätäensiaputoimia, mitä ja miksi? [vastaus]
  
  Ei tarvetta hätäensiavulle, ABC ei ole välittömästi uhattuna.
• Onko tarvetta lisäyksiköille, perustele? [vastaus]
  
  Ei tarvetta lisäyksiköiden hälyttämiseen. Potilas ei hyödy lisäyksiköiden hälyttämisestä tämänhetkisen tilansa perusteella.
• Onko kyseessä hätätilapotilas, miksi? [vastaus]
  
  Potilaan oirekuva sopii moneen eri sairaustilaan, voisi sopia esimerkiksi migreenikohtaukseen. Näillä tiedoilla myöskään AVH ei ole poissuljettu oireiden aiheuttaja. Voimakas päänsärky voi olla myös merkki AVH:sta, erityisesti vuodosta.

  Tämänhetkisillä tiedoilla potilas on hätätilapotilas ja tulisi kuljettaa AVH-epäilynä kiireellisesti tutkimuksiin ja hoitoon.

Anamneesi:

Potilas on perusterve työssäkäyvä 25-vuotias nainen. Viime aikoina ei ole sairastanut edes flunssaa. Säännöllisenä lääkityksenä Yasmin 0,03mg/0,3mg 1x1, jonka aloittanut tasan viikko sitten. Ei tupakoi, alkoholia käyttää noin 5 annosta /2vkoa. Toisinaan kärsii niska-hartiaseudun kivuista, jotka johtuvat tietokoneella työskentelystä. Toisinaan kärsii myös päänsäryistä, joihin särkylääkkeestä ollut hyvä apu. Näin voimakasta, eikä tämän tyyppistä päänsärkyä ei ole koskaan aiemmin ollut.

Aiemmin samana päivänä potilaalla ollut omituinen olo ja orastavaa päänsärkyä, joiden ajatellut olevan pitkän tietokoneella istumisen aiheuttamaa. Ennen voimakkaan päänsäryn alkua nähnyt outoa väreilyä ja sahalaitakuviota. Ottanut puoli tuntia sitten, klo 16:05, Burana 400 mg x2, jolla kipu ei ole helpottanut yhtään. Akuuttina oireena tutkimushetkellä muutamien minuuttien aikana kehittynyt voimakas päänsärky ja pahoinvointi. Oksentanut kerran. Kuvailee kivun olevan sykkivää. Kipu tuntuu vasemman silmän takana ja kokee sen rajoittuvan vasemmalle puolelle päätä. Nyt ei kivuiltaan pysty kohdistamaan katsetta.
[Eteenpäin]

Status:

Hengitys pinnallista, hengitystaajuus koholla. Iho on kalpea, lämmin ja hikinen. Potilas on levoton, mutta asiallinen ja orientoitunut. Puheen tuotossa ei ongelmia, puhe selkeää ja sujuvaa. Kasvojen mimiikka symmetristä. Raajojen kannatteluvoimat symmetriset. Raajat normaalivoimaiset. Ei anna tutkia pupilleja, valo pahentaa päänsärkyä. Tasapaino normaali, ei huimausoireita. Oksentanut kerran, mutta se ei helpottanut oloa.
[Eteenpäin]

Tarkennettu tilanarvio, mittaukset:

• SpO₂ 99 %, HT 22
• RR 145/80 mmHg, syketaajuus 100 /min tasainen
• GCS 15
• Verensokeri 4,7 mmol/l
• VAS 10
• T. ax. 36,4°C

[Eteenpäin]

Info: Akuutin päänsäryn erotusdiagnostiikka

Info: Kipuanamneesin tekeminen

• Mikä on työdiagnoosi? Onko kyseessä AVH-epäily, miksi? [vastaus]
  
  Oireet viittaavat migreeniin. Marssien edenneiden oireiden, pahoinvoinnin, sykkivän toispuoleisen kivun, potilaan alle 30 vuoden iän ja normaalin suppean neurologisen statuksen perusteella työdiagnoosina siis migreenityyppinen kohtaus.
  
  Tensiopäänsärkyyn ei yleensä liity pahoinvointia. Iskeemisissä aivoverenkiertohäiriöissä ei yleensä esiinny kirkkaita väreilyjä, vaan ennemmin näkökentässä tapahtuvaa pimenemistä tai hämärtymistä. SAV:ssa kipu alkaa tyypillisesti momentaanisesti, kuin olisi lyöty pesäpallomailalla päähän. Ponnistuspäänsärky alkaa rasituksessa ja helpottaa levossa. AVH-epäily edellyttää neurologista puutosoiretta jota ei tässä esiinny.
• Onko potilas liuotuskandidaatti, millä perusteella? [vastaus]
  
  Ei AVH-epäilyä. Ei liuotuskandidaatti.
• Mitä on tehtävä ennen sairaalaa, miksi? [vastaus]
  
  Lääkärin konsultaatio työdiagnoosin tueksi ja hoito-ohjeen saamiseksi kipulääkitykseen. Konsultaatiossa varmistetaan myös potilaalle sopivin hoitopaikka.
• Mihin potilas kuljetetaan ja mikä on kuljetuksen kiireellisyys? [vastaus]
  
  Hoitopaikan valinta konsultaation perusteella. Alle 30-vuotias migreenioireilla lähtökohtaisesti perusterveydenhuollon päivystykseen. Kiireetön kuljetus.

Lopputulos:

Potilas kuljetettiin kipulääkityksen jälkeen perusterveydenhuollon päivystykseen, jossa häntä lääkittiin tulehduskipulääkkeellä ja stesolidilla.

Potilaan diagnoosiksi varmistui aurallinen migrenööttinen kohtaus, joka puhkesi todennäköisesti tietokoneella istumisen, ylävartalon staattisen lihasjännityksen ja stressin vaikutuksesta. Potilaan näkemä väreily ennen päänsäryn alkua oli migreeniä edeltävä auraoire.

Info: Päänsärky

Info: Migreeni

[Etusivulle]